Mitä stagflaatio tarkoittaa ja miksi se on erityisen hankala
Stagflaatio syntyy, kun talouskasvu on heikkoa (stagnation) mutta inflaatio on korkea. Perinteiset keskuspankkien keinot eivät välttämättä toimi: korotuksen avulla hillitään inflaatiota mutta samalla kasvua tukahdutetaan. Suomalaista sijoittajaa huolettaa erityisesti se, että:
- Reaalituotot pakkautuvat: nimellistuotot voivat näyttää hyvät, mutta ostovoima heikkenee, kun inflaatio syö tuottoja.
- Korkojen ja osakkeiden arvot liikkuvat epäintuitiivisesti: korkojen nousu laskee joukkovelkakirjojen arvoa, mutta heikko kasvu – ja joskus heikko yritysten tuloskunto – painaa myös osakkeita.
- Työpaikkojen turva huolettaa: korkeampi työttömyys heikentää kulutusta ja vähentää vakaata osinkovirtaa pienyhtiöistä.
Esimerkki: Kuvittele, että sinulla on 100 000 euroa sijoitettuna 60 % osakkeisiin ja 40 % valtionvelkakirjoihin. Jos inflaatio on 5 % mutta salkkusi kokonaistuotto ennen inflaatiota on 4 %, reaalituotto on -1 %. Lisäksi jos korot nousevat, velkakirjojen markkina-arvo laskee, mikä voi heikentää salkun likviditeettiä juuri silloin kun tarvitset rahaa.
Keskeiset riskit stagflaatiossa ja miten ne näkyvät salkussa
Tässä listaan ne riskit, joita stagflaatio tyypillisesti tuo mukanaan — ja miten ne vaikuttavat eri omaisuuslajeihin.
- Inflaation syömä ostovoima: Käteisvarat ja matalariskiset velkakirjat menettävät arvoaan reaaliarvossa.
- Korkojen volatiliteetti: Pitkien korkojen nousu laskee pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen arvoa eniten.
- Yritysten katteiden puristuminen: Yritykset eivät välttämättä kykene siirtämään kustannusten nousua asiakkaille, mikä heikentää osakekursseja ja osinkoja.
- Reaalitaloudellinen epävarmuus: Kiinteistöjen ja infrastruktuurin kysyntä voi heilahdella alueellisesti, vaikka monilla reaaliomaisuuden muodoilla on suojavaikutus inflaatiota vastaan.
Konkreettinen vaikutus: 10 vuoden suomalaisten joukkovelkakirjojen ETF voi pudota merkittävästi, jos korkotaso nousee. Tämä pudotus voi viedä salkun tai eläkesäästön arvon tuntuvasti alaspäin lyhyelläkin aikavälillä.
Neljä suojauskeinoa stagflaatiota vastaan
1) Lyhennä velkakirjojen duraatioa
Pitkät korot ovat herkempiä korkojen nousulle. Vaihtoehtoja:
- Siirry lyhyempiin lainoihin tai valtion lyhyisiin paperiin.
- Käytä korkorahastoissa tai ETF:ssä lyhyen koron strategioita.
Esimerkki: Jos sinulla on 30 % salkusta korkopapereissa, harkitse jakamista 20 % lyhyisiin ja 10 % inflaatioon sidottuihin velkakirjoihin.
2) Lisää inflaatioon sidottuja velkakirjoja
Inflaatioon sidotut velkakirjat (linkkerit, TIPS) korjaavat nimellismaksujaan inflaation mukaan ja säilyttävät ostovoimaa paremmin.
- Euroalueella voit hakea euro-denominaatioisia inflaatiolinkereitä tai euroalueen inflaatio-ETF:iä.
Konkreettinen vinkki: Pienennä riskiä lisäämällä salkkuun 5–15 % inflaatioon sidottuja instrumentteja.
3) Reaaliomaisuus: kulta, hyödykkeet ja kiinteistöt
Nämä omaisuuserät korreloivat usein heikosti osakemarkkinoiden kanssa ja tarjoavat suojaa inflaatiota vastaan.
- Kulta: pitkittyneessä epävarmuudessa kulta säilyttää arvonsa. ETF-muotoiset kultasijoitukset ovat likvidejä.
- Muut hyödykkeet: energia- ja metallituotteet hyötyvät usein korkeasta inflaatiosta.
- Kiinteistöt: suorat asunnot tai kiinteistörahastot voivat tarjota vuokratulon, joka nousee inflaation mukana.
Esimerkki: Salkku, jossa 10 % kullassa ja 10 % materiaaleissa, voi suojata inflaation piikkeiltä.
4) Valitse osakkeet, jotka pystyvät siirtämään kustannuksia
Kaikki yritykset eivät pärjää stagflaatiossa yhtä hyvin. Hyvät ehdokkaat:
- Yritykset, joilla on vahva hinnoitteluvoima (esim. tarvehyödykkeet, brändiyritykset).
- Pienet ydinomistukset kasvavista sektoreista, jotka voisivat hyötyä volyymiltaan pienestä mutta vakaasta kysynnästä.
- Laadukkaat osingonmaksajat: vakaa osinkovirta voi tarjota suojaa verrokkituottoa vastaan.
Konkreettinen valinta: pitkän aikavälin sijoittaja voi lisätä ruoan jakelijoita, terveydenhuoltosektorin yrityksiä ja utility-yhtiöitä.
Portfolion rakenne: kolme esimerkkijakoa stagflaation eri vaiheisiin
Alla kolme konkreettista esimerkkiä eri riskiprofiileille. Muista, että nämä ovat yleisluonteisia malleja — räätälöinti riippuu iästäsi, riskinsietokyvystäsi ja aikahorisontistasi.
1) Turvallinen sijoittaja (esim. eläke lähellä)
- 40 % lyhyet korkotuotteet (rahastot/ETF)
- 20 % inflaatioon sidotut velkakirjat
- 20 % laadukkaat osingonmaksajat (defensiiviset)
- 10 % kulta / hyödykkeet
- 10 % käteinen / likvidit puskurit
Tavoite: säilyttää pääoma ja ostovoima.
2) Tasapainoinen sijoittaja (keskipitkä aikahorisontti)
- 30 % osakkeet (laadukkaat, hinnoitteluvoimaa omaavat yritykset)
- 20 % lyhyet korkotuotteet
- 15 % inflaatiolinkkerit
- 15 % kiinteistö- tai infra-rahastot
- 10 % hyödykkeet/kulta
- 10 % likvidi käteinen
Tavoite: reaalituoton hakeminen mutta riskin hallinta.
3) Kasvuhakuinen sijoittaja (pitkä aikahorisontti)
- 50 % osakkeet (kasvu + laatu)
- 10 % inflaatiolinkkerit
- 10 % hyödykkeet/kulta
- 20 % kiinteistö- tai infra-rahastot
- 10 % käteinen tai lyhyet korkotuotteet
Tavoite: tavoitella korkeampaa tuottoa, hyväksyen lyhyen aikavälin volatiliteetin.
Konkreettiset toimet heti — tarkista nämä viisi kohtaa
1) Laske todellinen riskipositiot: Selvitä kuinka paljon salkkusi on sidottu pitkiin korkoihin ja millainen duraatio sillä on.
2) Lisää likvidi puskurirahasto: 3–12 kuukauden kulutusmenoja vastaava käteispuskuri vähentää pakkomyyntejä laskun aikana.
3) Hajauta reaaliomaisuuteen: kulta, hyödykkeet ja inflaatioon sidotut bondit ovat helposti saatavilla ETF:ien kautta.
4) Panosta yrityksiin, joilla on hinnoitteluvoimaa: tutki marginaalien historiaa ja liikevaihdon vakautta.
5) Automatisoi säännöllinen uudelleentasapainotus: Pidä kiinni prosenttijaosta. Uudelleentasapainotus myy korkeamman osuuden ja ostaa alhaisemman.
Verotus, kulut ja käytännön näkökulmat suomalaiselle sijoittajalle
Suomessa verotus vaikuttaa tuottoihin. Osingot ja myyntivoitot verotetaan erilailla kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Huomioi seuraavat seikat:
- ETF- ja rahastosijoitusten kulut: valitse kustannustehokkaita vaihtoehtoja, sillä kulut syövät erityisesti pitkäaikaista reaalituottoa.
- Ulkomaiset ETF:t ja lähdeverot: amerikkalaiset ETF:t saattavat olla käteviä, mutta niihin liittyy lähdeverokäytäntöjä.
- Pidä mielessä verovarannot: pitkäaikaisessa sijoittamisessa verotehokkuus voi merkittävästi lisätä reaalituottoa.
Konkreettinen vinkki: Vertaa vuosikustannusta (TER) eri ETF:ien välillä. 0,2 % ero vuosikuluissa voi pitkällä aikavälillä olla merkittävä.
Yhteenveto: toimintaohjeet salkun suojaamiseksi
- Arvioi nykyinen salkkusi herkkyys stagflaatioon: miten paljon altistut inflaatiolle ja korkojen heilunnalle?
- Suojaa ostovoimaa lisäämällä inflaatioon sidottuja instrumentteja ja reaaliomaisuutta.
- Lyhennä velkakirjojen duraatioa ja lisää likvidiä käteistä.
- Panosta osakkeisiin, joiden hinnoitteluvoima on vahva, ja harkitse laadukkaita osingonmaksajia.
- Rebalansoi salkku säännöllisesti ja pidä kulut kurissa.
Lopuksi: stagflaatio ei ole yleisin talousympäristö, mutta se tapahtuu ajoittain. Parhaiten pärjää suunnitelmallinen sijoittaja, joka ymmärtää oman riskinsietonsa, hajauttaa laajasti ja ottaa käyttöön työkaluja, jotka suojaavat reaaliarvoa. Konkreettiset toimet — lyhyiden korkojen lisääminen, inflaatiolinkkerit, kulta ja valikoidut osakkeet — voivat yhdessä tasapainottaa salkun riskejä tilanteessa, jossa talous junnaa paikallaan ja hinnat nousevat.
Lähteet:
https://www.suomenpankki.fi
https://www.ecb.europa.eu
https://www.imf.org
https://www.oecd.org
https://www.investopedia.com
https://www.vanguard.fi