Mitä shortsqueeze on ja miten se syntyy?
Lyhyeksi myynti (short selling) tarkoittaa sijoittajan myyvän lainattuja osakkeita toivoen, että niiden hinta laskee, jotta nämä osakkeet voidaan myöhemmin ostaa halvemmalla takaisin. Hedge-rahastot ja ammattisijoittajat käyttävät lyhyeksi myyntiä sekä suojautumiseen että spekulointiin.
Shortsqueeze syntyy, kun:
- Osakkeesta on paljon lyhyiksi myytyjä positioita suhteessa sen kauppakelpoiseen määrään (float).
- Lyhyeksi myyjät joutuvat tai valitsevat peittämään positioitaan ostamalla takaisin osakkeita — esimerkiksi margin callien, lainakulujen noustessa tai positioiden sulkemisvaatimusten vuoksi.
- Ostotarve ylittää tarjonnan, jolloin hinta nousee nopeasti ja itseään ruokkivasti.
Tärkeät mittarit, joita sijoittajat seuraavat: short interest (lyhyeksi myydyn määrän osuus floatista), days to cover (kuinka monta päivää kestäisi myydä takaisin päivän keskimääräisellä kaupankäyntivolyymilla) ja lainakustannukset (borrow fees). Näiden avulla näkee, kuinka altis osake on shortsqueezille. Kuitenkin nämäkin tiedot päivittyvät viiveellä, eivätkä ne koskaan anna sataprosenttista varmuutta.
Historiaa ja esimerkit: Volkswagen, GameStop ja AMC
Kaksi klassikkoesimerkkiä havainnollistavat shortsqueezin voimaa.
- Volkswagen (lokakuu 2008)
Vuonna 2008 Volkswagenista tuli hetkellisesti maailman arvokkain yritys, kun markkinatilanne ja sodissa olevien osakkeiden omistusjärjestelyt johtivat tilanteeseen, jossa julkinen myytävissä oleva osuus oli äärimmäisen pieni. Monet olivat lyhyinä, ja kun ostotarve syntyi, kurssi räjähti. Tämä aiheutti miljardiluokan tappiot shorttaajille.
- GameStop (tammikuu 2021)
GameStopin tapauksessa piensijoittajien keskustelufoorumit (kuten Redditin WallStreetBets) ja sosiaalinen media toimivat katalysaattorina. Yhdistelmä korkea short interest, laaja mediahuomio ja optiomarkkinoiden dynamiikka synnytti voimakkaan nousun — ja samalla regulatorisen ja likviditeettikriisin tärinän osakevälittäjille ja muutamalle hedgerahastolle. Ilmiö nosti esiin kysymyksen markkinariskistä mutta myös markkinan avoimuudesta ja instituutioiden vaikutusvallasta.
Molemmissa tapauksissa yksi yhteinen nimittäjä oli se, että likviditeetin epätasapaino ja suuri lyhyeksi myyty osuus pakottivat määrät ostamaan nopeasti takaisin, jolloin hinta nousi jyrkästi.
Voiko piensijoittaja aiheuttaa shortsqueezin — ja onko se järkevää?
Ajatus "piensijoittajat kaatavat hedge-rahastot" on houkutteleva tarina. Todellisuudessa tilanne on moniulotteinen.
Mitä piensijoittaja voi tehdä laillisesti:
- Ostaa osakkeita tai optioita oman riskinsietokykyynsä ja sijoitussuunnitelman mukaisesti.
- Jakaa analyysejaan ja mielipiteitään julkisesti, esimerkiksi blogeissa tai sosiaalisessa mediassa, kunhan ei esitä vääriä tietoja tai järjestä keinotekoista ostotoimintaa.
- Tarkastella short interest -tietoja, optioiden avoimia positioita ja yhtiön fundamentteja löytääkseen mahdollisia volatiliteettipesäkkeitä.
Mitä ei saa tehdä:
- Koordinoitu ohjeistus tai sopimus laittaa osakkeen hintaa nousemaan (esim. "osto-ohjeet" tietylle ryhmälle) voi olla lailla kiellettyä markkinamanipulaatiota.
- Väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen yhtiöstä huijauksen tai voiton tavoittelemiseksi.
- Pump-and-dump -tyyppinen toiminta: ensin vauhditetaan kurssia, sitten myydään pois, jättäen muut tappiolle.
On myös muistettava, että vaikka piensijoittajat yhdessä voivat vaikuttaa pörssien lyhyemmän aikavälin liikkeisiin, pitkässä juoksussa markkinat korjaavat usein liialliset poikkeamat. Lisäksi se, mikä vei hedge-rahastot vaikeuksiin, voi viedä piensijoittajat vielä tukalampaan taloudelliseen asemaan — viimekädessä markkinan viimeisenä jääneen osapuolen tappiot voivat olla suuria.
Käytännön työkalut ja miten arvioida tilannetta vastuullisesti
Jos tavoitteena on ymmärtää shortsqueeze-tilannetta eikä organisoida manipulaatiota, hyödyllisimmät työkalut ja mittarit ovat seuraavat:
- Short interest ja short interest ratio: kertoo, kuinka suuri osa floatista on lyhyeksi myyty ja kuinka monta päivää kestäisi kattaa nämä lyhyeksi myydyt positiot normaalilla kaupankäyntivolyymilla.
- Float ja omistusrakenne: jos suuri osa osakkeista on lukittu institutionaalisessa omistuksessa tai yhtiön johdolla, likvidi float voi olla pieni.
- Lainattavuus ja borrow-fees: kun osakkeita on vaikea lainata, lainakustannukset nousevat ja shorttaaminen käy kalliiksi.
- Volatiliteetti ja optioiden avoimet positiot (open interest): suuri optiomäärä, erityisesti kalliiden call-optioiden pito, voi johtaa gamma-squeeze-ilmiöihin, jotka voimistavat kurssiliikkeitä.
- Uutisvirta ja tapahtumat: yhtiökohtaiset uutiset, tulosjulkistukset tai kapasiteetissa tapahtuvat muutokset voivat muuttaa tilanteen nopeasti.
Käytännön esimerkki metriikoista (hypoteettinen laskelma):
- Osakkeella A on float 10 miljoonaa osaketta.
- Short interest on 4 miljoonaa osaketta eli 40 % floatista.
- Päivittäinen keskimääräinen kaupankäyntivolyymi on 200 000 osaketta.
- Days to cover = 4 000 000 / 200 000 = 20 päivää.
Tämä laskelma ei tarkoita, että shortsqueeze on väistämätön, mutta se kertoo, että markkina on herkkä yllättäville ostovirroille.
Riskit, eettisyys ja lainsäädäntö
Shortsqueezit voivat olla markkinariskejä ja ne herättävät eettisiä kysymyksiä:
- Volatiliteetti ja tappioriski: osakkeen hinnan nopea nousu ja lasku voi tuhota pääoman, jos sijoittaja on väärässä ajankohdassa. Monet piensijoittajat ostivat GameStopin huipulla ja kokivat tuntuvaa tappiota myöhemmin.
- Likviditeettiriskit ja välittäjät: välittäjät voivat rajoittaa kaupankäyntiä äärimmäisissä tilanteissa, kuten nähtiin vuoden 2021 tapahtumissa. Tämä voi estää ostot tai myynnit odotetusti.
- Lainsäädäntö: viranomaiset, kuten Finanssivalvonta Suomessa ja SEC Yhdysvalloissa, valvovat markkinoiden toimivuutta ja voivat puuttua tilanteisiin, joissa epäillään manipulointia. On tärkeää toimia lain rajoissa ja välttää järjestelmällistä koordinointia markkinahinnan muuttamiseksi.
Eettisesti vastuullinen toiminta merkitsee sijoituspäätösten perustamista omaan analyysiin, riskienhallintaan ja kunnioitukseen muita sijoittajia kohtaan. Markkina ei ole nollasummapeli, jossa "kaikki muut" on tarkoitus ajaa tappiolle.
Johtopäätökset: kannattaako tavoitella shortsqueezia?
Tarina "piensijoittajat voittavat hedge-rahastot" voi olla totta hetkellisesti, mutta kokonaiskuva on monimutkainen:
- Mahdollisuus: shortsqueeze tarjoaa mahdollisuuden suurille tuotoille, erityisesti jos markkinan epätasapaino on selkeä ja ajoitus osuu nappiin.
- Riski: yhtä nopeasti kuin voitot syntyvät, tappiot voivat olla peruuttamattomia. Lyhyen ajanjakson volatiliteetti on väistämätöntä.
- Laillisuus ja eettisyys: organisointi koordinoidusti manipuloimaan kurssia on lainvastaista ja epäeettistä. On tärkeää toimia avoimesti ja vastuullisesti.
- Vastuullinen lähestymistapa: jos olet kiinnostunut osallistumaan tilanteisiin, joissa shortsqueeze mahdollinen, tee se osana hajautettua sijoitusstrategiaa, käytä riskinhallintatyökaluja (esim. position sizing, stop-lossit) ja ymmärrä mekanismit — lainan kustannukset, optiot ja volatiliteetti.
Lopuksi: shortsqueeze on kiinnostava ilmiö, joka voi muuttaa sijoitusmaailman dynamiikkaa hetkellisesti. Piensijoittajalle se tarjoaa sekä mahdollisuuden että vaaran. Paras tapa toimia on olla tiedostava, kouluttautunut ja vastuullinen — tuntea mekanismit, mutta välttää lainvastaista tai muiden vahingoittamiseen tähtäävää toimintaa.
Lähteet:
https://www.investopedia.com/terms/s/short-squeeze.asp
https://en.wikipedia.org/wiki/GameStop_short_squeeze
https://en.wikipedia.org/wiki/2008_Volkswagen_short_squeeze
https://www.finanssivalvonta.fi/en/
https://www.nasdaq.com/market-activity/common-short-interest
https://www.reuters.com/markets/us/what-happened-gamestop-2021-01-29/