Mikä on Sharpe-luku ja miksi se on tärkeä?
Sharpe-luku (Sharpe ratio) kertoo, kuinka paljon tuottoa sijoitus tuottaa jokaista yksikköä volatiliteettia (riskiä) kohden. William F. Sharpe kehitti sen 1960-luvulla osana modernia portfolioteoriaa. Kaava on yksinkertainen:
Sharpe = (Salkun tuotto − Riskitön korko) / Salkun volatiliteetti
Tässä:
- Salkun tuotto on yleensä sijoituksen odotettu tai historiallinen tuotto (usein vuositasolla).
- Riskitön korko on tuotto, jonka sijoittaja saisi täysin "turvallisesta" sijoituksesta, kuten valtion lyhytaikaisista veloista. Suomessa käytetään usein euroalueen riskitöntä korkoa tai kotimaisia valtion obligaatioita.
- Volatiliteetti tarkoittaa salkun tuoton standardipoikkeamaa, eli kuinka paljon tuotto vaihtelee.
Miksi se on tärkeä? Yksinkertaisesti: kaksi sijoitusta voivat näyttää houkuttelevilta pelkästään tuottojen perusteella, mutta toinen voi olla paljon riskisempi. Sharpe-luku yhdistää nämä ja kertoo, mikä sijoitus tuottaa parhaiten suhteessa ottamaansa riskiin. Korkeampi Sharpe-luku on yleensä parempi.
Miten Sharpe-luku lasketaan — käytännön esimerkit
Laskettaessa Sharpe-lukua on tärkeää käyttää saman aikayksikön tuottoja ja volatiliteettia sekä valita sopiva riskitön korko. Alla kaksi selkeää esimerkkiä.
Esimerkki 1 — yksinkertainen vuosilaskelma:
- Rahasto A: vuosituotto 8 %, volatiliteetti (SD) 12 %
- Rahasto B: vuosituotto 6 %, volatiliteetti 6 %
- Riskitön korko: 1 % (vuositasolla)
Sharpe A = (8 − 1) / 12 = 7 / 12 ≈ 0,58
Sharpe B = (6 − 1) / 6 = 5 / 6 ≈ 0,83
Tulkinta: vaikka Rahasto A tuottaa enemmän absoluuttisesti (8 % vs 6 %), Rahasto B tuottaa paremmin suhteessa riskiin — sen Sharpe-luku on korkeampi. B on siis riskikorjatusti parempi valinta, jos tavoitteena on maksimoida tuotto per riskiyksikkö.
Esimerkki 2 — kuukausidata ja annualisointi:
Oletetaan, että sinulla on kahden vuoden kuukausituotot. Lasket kuukausikeskiarvon (muunnettuna vuositasolle kertomalla 12:lla) ja kuukausisen volatiliteetin (SD). Annualisoidaksesi volatiliteetin kerro kuukausisen SD:n neliöjuurella 12: sqrt(12) ≈ 3,464.
- Kuukausikeskiarvo: 0,6 % → vuosituotto ≈ 0,6 % × 12 = 7,2 %
- Kuukausinen SD: 3 % → vuosittu volatiliteetti ≈ 3 % × sqrt(12) ≈ 10,4 %
- Riskitön korko: 0,5 %
Sharpe ≈ (7,2 − 0,5) / 10,4 ≈ 6,7 / 10,4 ≈ 0,64
Huomaa: laskutavat ja annualisointi vaikuttavat ja siksi on tärkeää käyttää yhdenmukaista käytäntöä, etenkin kun vertailet eri rahastoja tai ajanjaksoja.
Sharpe-luvun tulkinta ja yleiset nyrkkisäännöt
Sharpe-luville ei ole yhtä absoluuttista rajaa, mutta markkinakäytännössä käytetään usein seuraavia suuntaa-antavia luokituksia:
- Alle 0: Huono — sijoitus tuottaa vähemmän kuin riskitön korko tai on erittäin riskinen.
- 0–0,5: Heikko — sijoitus tarjoaa pientä riskikorjattua lisäarvoa.
- 0,5–1,0: Kohtalainen — hyväksyttävä, mutta ei erinomainen.
- 1,0–2,0: Hyvä — sijoitus tarjoaa selvästi hyvää riskikorjatua tuottoa.
- Yli 2,0: Erinomainen — harvinainen pitkällä aikajänteellä.
Nämä rajat ovat vain suuntaa antavia. Erityisesti erittäin matalavolyylisillä sijoituksilla (esim. korkorahastoilla) voi olla erilainen odotusarvo. Lisäksi eri sijoitustyypeissä normaali Sharpe-taso vaihtelee (esim. osakkeet vs vaihtoehtoiset sijoitukset).
Rajoitukset, joita sijoittajan tulee tiedostaa
Sharpe-luku on hyödyllinen mutta ei täydellinen. Tässä tärkeimmät rajoitukset:
1. Oletus normaalijakaumasta: Sharpe käyttää standardipoikkeamaa riskin mittarina. Se olettaa, että tuotot käyttäytyvät "normaalisti". Käytännössä sijoitustuottojen jakaumat voivat olla vinoja (skew) tai sisältää paksuhäntäisiä epätyypillisiä tapahtumia (kurtosis), jolloin standardipoikkeama ei kerro kaikkea.
2. Ei erottele ylös- ja alaspäin syntyvää riskiä: Standardipoikkeama rankaisee sekä positiivisia että negatiivisia heilahteluja. Useimmat sijoittajat pelkäävät enemmän tappioita kuin he haluavat ylimääräisiä voittoja. Tämän takia Sortino-suhde voi joskus olla informatiivisempi — se huomioi ainoastaan negatiivisen volatiliteetin.
3. Ajanjakso ja seuranta-ajankohta vaikuttavat: Sharpe-luku vaihtelee suuresti riippuen valitusta ajanjaksosta ja tuottotietojen frekvenssistä (päivä, kuukausi, vuosi). Lyhyt ajanjakso voi antaa harhaanjohtavia arvoja.
4. Tuoton manipulointi: Rahastot voivat ajoittaa arvoja tai käyttää lainoitusta, mikä voi vääristää volatiliteettia ja siten Sharpe-lukua. Myös tuotot, joissa on paljon epäsäännöllisyyttä tai harvoja suuria voittoja, voivat antaa korkean Sharpen lyhyellä aikavälillä.
5. Riskitön korko valinta: Eri sijoittajat käyttävät eri riskittömiä korkoja. Euroalueen tai Suomen lyhyet valtionlainat antavat erilaisen tuloksen. Valitse johdonmukaisesti, kun vertaat sijoituksia.
Kun ymmärrät rajoitukset — miten käyttää Sharpe-lukua käytännössä?
Sharpe-luku kannattaa nähdä yhtenä työkaluna laajemman arvioinnin osana. Tässä konkreettisia vinkkejä suomalaiselle sijoittajalle:
- Vertaa saman tyyppisiä sijoituksia: Käytä Sharpea vertaillaksesi esimerkiksi suomalaisia osakerahastoja keskenään tai pitkän koron rahastoja keskenään. Älä vertaile suoraan hypoteettisesti eri riskiluokan tuotteita ilman kontekstia.
- Käytä samaa ajanjaksoa: Kun vertailet rahastoja A ja B, laske Sharpe samasta ajanjaksosta ja samalla frekvenssillä (esim. kuukausituotot 5 vuoden ajalta). Tämä vähentää virheellisiä johtopäätöksiä.
- Ristiintarkista muiden mittareiden kanssa: Katso myös maksimum drawdown (suurin pudotus), Sortino-suhde, alfa ja betat, kulut (TER) sekä kertyneet verovaikutukset. Esimerkiksi rahasto voi näyttää hyvää Sharpea mutta kärsiä suurista laskuista altistaen sijoittajan merkittäville tappioille.
- Ota huomioon likviditeetti ja tuote-erityispiirteet: Pääomamarkkinoilla, joissa on rajattu likviditeetti tai complex-strategioita (derivaatit, käännettävät lainat), Sharpe voi olla harhaanjohtava.
- Hyödynnä Sharpea portfolion optimoinnissa: Kun rakennat hajautettua salkkua, pyri nostamaan kokonais-Sharpea yhdistämällä omaisuuseriä, joiden tuotot eivät korreloi keskenään. Tämä on modernin portfolioteorian ydin.
Esimerkki: Hajautus parantaa Sharpea
- Salkku 1: 100 % suomalaisia osakkeita, odotettu tuotto 8 %, volatiliteetti 17 % → Sharpe ≈ (8 − 1) / 17 ≈ 0,41
- Salkku 2: 60 % osakkeita, 40 % korkoja, odotettu tuotto 5 %, volatiliteetti 8 % → Sharpe ≈ (5 − 1) / 8 = 0,5
Vaikka Salkku 1 tarjoaa paremman absoluuttisen tuoton, Salkku 2 antaa paremman riskikorjatun suorituksen. Hajautus on nostanut Sharpea.
Sharpe-luku ja verotus, valuuttariski sekä kulut
Suomalaiselle sijoittajalle on tärkeää muistaa, että käytännön tuottoihin vaikuttavat verot ja kustannukset. Rahaston ilmoitettu tuotto voi olla brutto, eikä se ota huomioon:
- Rahaston hallinnointipalkkiota (TER)
- Mahdollisia myynti- tai lunastuspalkkioita
- Verovaikutuksia (esim. osinkoverotus, luovutusvoitot)
- Valuuttakurssien vaikutusta, jos sijoitat ulkomaisiin instrumentteihin
Esimerkiksi euroalueen riskittömän koron muutos voi muuttaa negatiivisesti tai positiivisesti Sharpe-lukua. Jos korot nousevat, riskitön korko kasvaa ja rahaston ylituotto riskittömään korkoon nähden voi pienentyä — jolloin Sharpe laskee. Muista vähentää rahaston kulut ja arvioida verotettava nettotuotto ennen kuin lasket lopullisen Sharpen.
Mitä vaihtoehtoisia mittareita kannattaa käyttää?
Sharpe on hyvä perusmittari, mutta joskus kannattaa katsoa myös:
- Sortino-suhde: käyttää vain negatiivista volatiliteettia; parempi silloin, kun huolena ovat vain tappiot.
- Treynor-suhde: käyttää järjestystoista riskimittausta (beta); sopii, kun kiinnostuksen kohteena on markkinariski.
- Information ratio: mittaa aktiivisen salkun ylituoton suhdetta aktiivisen riskin (tracking error) määrään. Hyvä työkalu rahastojen suhteessa indekseihin.
- Maksimi drawdown: kertoo suurimman historiallisen menetyksen, joka voi vaikuttaa sijoittajan psykologiaan ja likviditeetin tarpeeseen.
Käytä useampaa metriikkaa — näin saat kattavamman kuvan sijoituksen ominaisuuksista.
Yhteenveto: Milloin Sharpe-luku kannattaa ottaa huomioon?
Sharpe-luku on erinomainen lähtökohta silloin, kun haluat mitata sijoituksen tuottoa suhteessa volatiliteettiin. Se auttaa tekemään objektiivisempia vertailuja samanlaisten tuotteiden välillä ja toimii osana portfolion optimointia. Kuitenkin:
- Älä luota Sharpeen yksin — yhdistä se muihin mittareihin.
- Huomioi ajanjaksojen ja frekvenssien vaikutus.
- Ota huomioon verot, kulut ja valuuttariski.
- Muista, että korkea Sharpe ei takaa tulevia tuloksia — se kertoo historiallisesta tai odotetusta suhteesta tuoton ja volatiliteetin välillä.
Konkreettinen toimintasuositus suomalaiselle sijoittajalle:
1. Laske tai hae rahaston Sharpe viimeiseltä 3–5 vuodelta, käyttäen kuukausituottoja, jos saatavilla.
2. Vertaa saman kategorian rahastoihin ja ota huomioon kulut (TER).
3. Tarkista maksimi drawdown ja Sortino, jotta tiedät, miten rahasto kestää laskukausia.
4. Käytä tuloksia osana laajempaa sijoitussuunnitelmaa — älä koskaan anna yhden numeron ratkaista kaikkea.
Sharpe-luku on tehokas työkalu fiksulle sijoittajalle. Kun ymmärrät sen laskennan, tulkinnan ja rajoitukset, voit tehdä parempia valintoja ja rakentaa salkun, joka palvelee tavoitteitasi — nyt ja tulevaisuudessa.
Lähteitä ja lisälukemista:
https://www.investopedia.com/terms/s/sharperatio.asp
https://en.wikipedia.org/wiki/Sharpe_ratio
https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/1990/sharpe/lecture/
https://www.cfainstitute.org/en/research/foundation/2011/performance-evaluation
https://www.morningstar.com/articles/886362/understanding-risk-adjusted-return
https://www.nordnet.fi/blogi