Mitä kehittyvät markkinat ovat ja miksi ne kiinnostavat sijoittajaa?
Kehittyvät markkinat (emerging markets) ovat maita, joiden taloudet ja pääomamarkkinat ovat kehittymässä nopeasti mutta eivät vielä täysin kehittyneitä. Tunnettu esimerkki-indeksi on MSCI Emerging Markets, joka kattaa Kiinan, Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan, Indonesian ja monia muita maita. Nämä taloudet tarjoavat usein korkeamman kasvunäkymän kuin vanhat teollisuusmaat, koska niillä on nuorempi väestö, infrastruktuurin rakentamisen tarve ja nopeasti kasvavat kotimarkkinat.
Miksi suomalaisen kannattaisi kiinnostua? Ensiksikin diversifiointi: kehittyvien markkinoiden taloussyklit eivät aina kulje käsi kädessä länsimaiden kanssa. Toiseksi kasvupotentiaali: globaalin talouskasvun sykkeestä osa syntyy jatkossakin kehittyvissä talouksissa. Kolmanneksi hinnoittelu: ajoittain kehittyvien markkinoiden osakkeet hinnoitellaan maltillisemmin suhteessa odotettuihin kasveihin, mikä voi tarjota ostopaikkoja pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Konkreettinen esimerkki: 2000-luvun alkuvuosina Intia ja Kiina tarjosivat selvästi korkeamman kasvun kuin Eurooppa ja Yhdysvallat. Sijoittajat, jotka olivat mukana kehittyvillä markkinoilla tuolloin, hyötyivät kasvusta, vaikka matkaan mahtui merkittäviä laskuja ja volatiliteettia.
Millaisia riskejä on otettava huomioon?
Kehittyvien markkinoiden kohderyhmä on laaja, ja riskit vaihtelevat maittain. Tässä tärkeimmät riskityypit, joita sijoittajan kannattaa tunnistaa:
- Poliittinen ja geopoliittinen riski: hallitusten vaihtelut, poliittiset kriisit tai sodat voivat vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön ja tappioihin. Esimerkiksi äkilliset muutokset verotuksessa tai ulkomaisten sijoitusten rajoitukset voivat muuttaa yritysten kannattavuutta.
- Valuuttariski: useimmiten kehittyville markkinoille sijoitetaan paikallisessa valuutassa, jolloin euron tai dollarin kurssimuutokset vaikuttavat sijoituksen arvoon. Voimakas valuutan heikkeneminen voi syödä paikallisten osakkeiden tuotot.
- Likviditeetti- ja markkinariski: pörssit eivät aina ole yhtä syvät kuin kehittyneissä markkinoissa. Suuret myyntierät voivat muuttaa hintoja voimakkaasti, ja pienempiä yrityksiä voi olla vaikea ostaa tai myydä nopeasti.
- Yrityksen hallintotapa ja raportointi: kirjanpitokäytännöt ja läpinäkyvyys voivat olla puutteellisempia, mikä lisää riskiä huonoista liiketoimintapäätöksistä tai vilpillisestä toiminnasta.
- Systemaattinen riski ja nousu- ja laskusykli: kehittyvien markkinoiden indeksit voivat kokea suuria syklejä — ne nousevat jyrkästi mutta laskevat myös rajusti kriisien aikana.
Esimerkki riskistä käytännössä: vuonna 2013 tapahtunut "Taper Tantrum" eli Yhdysvaltain rahapolitiikan kiristämistä koskenut pelko johti pääomavirtojen äkilliseen kääntymiseen pois monista kehittyvistä markkinoista. Monien maiden valuutat heikkenivät nopeasti, mikä aiheutti tappioita niille sijoittajille, jotka eivät olleet suojautuneet valuuttariskiltä.
Entä tuotto — palkitsevatko riskit sijoittajaa?
Pitkällä aikavälillä kehittyvät markkinat ovat usein tarjonneet korkeampaa tuottoa kuin kehittyneet markkinat, mutta riskillä mitattuna myös volatiliteetti on ollut korkeampi. Indeksitasolla tarkasteltuna MSCI Emerging Markets on välillä tuottanut hyvin, mutta eri vuosien välillä vaihtelu on huomattavaa.
Konkreettinen vertailu: vuosikymmenittäin kehittyvät markkinat ovat toisinaan ylittäneet MSCI World -indeksin tuottoa etenkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Toisaalta 2010-luvun jälkipuoliskolla kehittyvien markkinoiden kehitys jäi jälkeen monien kehittyneiden maiden, erityisesti Yhdysvaltojen, menestyksestä.
Tuottoon vaikuttavat tekijät:
- Sektori- ja maajakauma: kehittyvät markkinat painottuvat usein energiaan, raaka-aineisiin ja rahoitukseen, mutta markkinat kehittyvät nopeasti — esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa teknologia- ja kulutussektorit ovat kasvaneet.
- Valuutan kehitys: valuuttakurssit voivat parantaa tai heikentää euroissa laskettua tuottoa.
- Ajankohtainen makrotalous: korkea inflaatio tai velkaongelmat voivat rokottaa tuottoja.
Esimerkki tuotonrakentamisesta: sijoittaja, joka salkussaan piti 10 prosenttia kehittyvien markkinoiden osakkeita 2000–2020, sai usein salkkuunsa merkittävän kasvuimpulsin verrattuna täysin kehittyneisiin markkinoihin sijoittaneeseen. Mutta samassa ajassa koettiin myös useita voimakkaita pudotuksia — sijoittajan täytyy siis kestää volatiliteettia.
Miten suomalainen sijoittaja voi sijoittaa kehittyviin markkinoihin?
Sijoitustapoja on useita. Tässä käytännönläheiset vaihtoehdot, niiden edut ja haitat:
- ETF:t (pörssinoteeratut rahastot): helpoin tapa saada laaja altistus. Esimerkkejä: Vanguardin VWO, iSharesin IEMG tai EEM. ETF:t ovat kustannustehokkaita ja likvidejä. Tarkista TER (kulut), seurantaero (tracking error) ja onko ETF eurorahastona vai dollaripohjainen.
- Indeksirahastot ja aktiiviset rahastot: Suomesta saat myös kehittyviin markkinoihin sijoittavia rahastoja. Aktiivinen rahastomanageri voi lisätä arvoa esimerkiksi maavalinnoin, mutta kulut ovat yleensä korkeammat kuin ETF:llä.
- Suorat osakepoiminnat: riskialtista ja vaativaa, vaatii paikallistuntemusta. Esimerkiksi kiinalaisten ja intialaisten yhtiöiden suorat osakeostot voivat olla mahdollisia kansainvälisen välittäjän kautta, mutta yritys- ja valuuttariskit ovat suuremmat.
- Korkeatuottoiset velkakirjat ja yrityslainat: kehitysmaiden dollarimääräiset lainat (emerging market bonds) tarjoavat usein korkeampaa korkoa, mutta niihin liittyy luottoriskiä ja valuuttariskiä.
- Teemaiset ja sektori-ETF:t: esimerkiksi kehittyvien markkinoiden teknologia tai kuluttajasektori. Näillä saa tarkemman altistuksen, mutta hajautus heikkenee.
Käytännön vinkki aloittavalle:
1. Aloita pienellä prosentilla salkusta (esim. 5–15 %) ja kasvata kokemuksen mukaan.
2. Valitse laajasti hajauttava ETF tai indeksirahasto, jos et halua aktiivista yhtiöanalyysiä.
3. Päätä, suojaatko valuuttariskin. Eurohedged-ETF:t poistavat valuuttavaihtelun vaikutuksen euroissa, mutta kustannus voi olla hieman korkeampi.
4. Seuraa kuluja ja verotusta: ETF:ien kulut kannattaa verrata aktiivisiin rahastoihin, ja muista luovutusvoittojen verotus Suomessa.
Riskien hallinta: käytännön strategiat
Kehittyvien markkinoiden kanssa kannattaa käyttää samanlaisia riskinhallintamenetelmiä kuin muissakin sijoituksissa, mutta muutama erityinen keino on hyvä ottaa huomioon:
- Hajautus maantieteellisesti ja sektorien välillä. Pelkkä Brasilian raaka-ainepainotus ei ole hyvä hajautus kehittyvissä markkinoissa.
- Valuuttasuojauksen harkinta: pitkässä juoksussa valuuttakurssit tasoittuvat, mutta lyhyellä tai keskipitkällä jänteellä suojaus voi vähentää volatiliteettia.
- Säännöllinen rebalance: jos kehittyvät markkinat nousevat nopeasti, niiden osuus salkussa kasvaa. Rebalanssi ottaa voittoja ja palauttaa halutun riskiprofiilin.
- Stop-loss- tai riskibudjetointi: jos et siedä voimakkaita laskuja, mieti rajoja, jolloin pienennät altistusta.
- Seuraa makro- tai geopoliittisia uutisia: uutistapahtumat voivat vaikuttaa markkinoihin voimakkaasti ja nopeasti.
Konkreettinen strategia: core-satellite-malli, jossa salkun ydin (esim. 70–90 %) koostuu kehittyneistä markkinoista ja korkotuotteista, ja 10–30 % pienestä "satelliittiosuudesta" on kehittyvissä markkinoissa ETF:n kautta. Näin hyötyjä haetaan maltillisesti ilman, että kokonaisriski karkaa käsistä.
Yleisiä virheitä ja miten välttää ne
- Liian suuri paino ilman ymmärrystä: moni innostuu kehitysnäkymistä ja painottaa kehittyviä markkinoita liikaa. Tulos voi olla suuri menetys kriisitilanteessa.
- Valuuttasuojauksen unohtaminen: etenkin EUR- ja USD-keskisessä ajattelussa valuuttamuutokset jäävät helposti huomioimatta.
- Lyhytnäköisyys: kehittyvät markkinat vaativat usein pitkäjänteisyyttä. Myynti paniikissa vahingoittaa pitkän aikavälin tuottoja.
- Kulujen unohtaminen: pienetkin eroa vuosikuluissa voivat syödä merkittävästi pitkän ajan tuotosta.
Päätelmä ja konkreettinen checklist suomalaiselle sijoittajalle
Kehittyvät markkinat tarjoavat suomalaiselle sijoittajalle mahdollisuuden kasvattaa salkun tuotto-odotusta ja lisätä hajautusta. Samalla ne vaativat aktiivista riskinhallintaa ja ymmärrystä valuutta- ja poliittisesta riskistä. Pitkäjänteinen ote, laaja hajautus ja kustannustehokkaat instrumentit (esim. ETF:t) ovat usein paras alku.
Konkreettinen checklist:
- Määrittele oma riskiprofiilisi ja osuus salkusta (esim. 5–15 %).
- Valitse laajasti hajauttava ETF tai indeksirahasto (tarkista TER, tracking error).
- Päätä valuuttastrategia (suojaa vai ei).
- Kartoita verotus ja säilytystapa (yhtiömuoto, arvo-osuustili tms.) — tarvittaessa ota yhteyttä veroasiantuntijaan.
- Suunnittele rebalanssi- ja irtaantumissuunnitelma ennen suurten muutosten tekemistä.
Lopuksi: kehittyvät markkinat eivät ole pelkkää kultakaivosta tai pommisuojaa — ne ovat osa globaalin talouden kirjoa, jossa mahdollisuudet ja riskit kulkevat käsi kädessä. Oikein käytettynä ne voivat tuoda merkittävää lisäarvoa sijoitussalkkuusi pitkällä aikavälillä.
Lähteet:
https://www.msci.com/emerging-markets
https://www.imf.org/en/Publications/WEO
https://www.worldbank.org/en/publication/global-economic-prospects
https://investor.vanguard.com/etf/profile/VWO
https://www.ishares.com
https://www.suomenpankki.fi