Miksi de-globalisaatio etenee?
Deglobalisaatio ei ole vain yksi tekijä vaan joukko toisiaan vahvistavia trendejä:
- Geopolitiikka ja kauppapoliittinen jännite: Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet, pakotteet ja tariffit ovat nostaneet riskiä kansainvälisissä toimitusketjuissa. Esimerkiksi teknologia-aloilla näkyvä "decoupling" kannustaa yrityksiä vähentämään riippuvuutta yhdestä toimittajasta tai markkinasta.
- Covid-19: Pandemia paljasti toimitusketjujen haavoittuvuuden. Sairastumiset, satamien sulut ja lentokuljetusten häiriöt pakottivat monia yrityksiä arvostamaan varmuutta edullisuuden sijaan.
- Ilmastopolitiikka ja kestävyysvaatimukset: Polttomoottorien alasajo, hiiliverot ja EU:n Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) muuttavat tuotannon kannattavuutta eri maissa.
- Teknologia ja automaatio: Robotiikan, tekoälyn ja kehittyneen valmistuksen ansiosta valmistus siirtyy lähemmäs loppumarkkinoita — koska työvoimakustannukset eivät enää ole ainoa ratkaiseva tekijä.
- Turvallisuus- ja kriisivarautuminen: Esimerkiksi puolustusteollisuus ja kriittiset komponentit (piirit, lääkkeet, litium-akut) halutaan usein tuoda takaisin lähemmäksi kotimarkkinaa.
Nämä tekijät näkyvät hinnoissa ja investoinneissa. Toimitusketjujen uudelleenjärjestelyt vaativat pääomaa, nostavat kustannuksia lyhyellä aikavälillä ja luovat uusia markkinamahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.
Voittajat: ketkä hyötyvät de-globalisaatiosta?
Deglobalisaatio luo selkeitä voittajia. Alla muutama konkreettinen sektori ja esimerkki.
- Kotimainen ja lähellä tuotettu tehdastyö: Yritykset, jotka valmistavat tuotteita lähellä loppumarkkinaa, voivat tarjota lyhyempiä toimitusaikoja ja parempaa laatukontrollia. Esimerkiksi autoalan valmistajat siirtävät osia lähemmäs kokoonpanoa välttääkseen pitkien merikuljetusten viiveitä. Tämä hyödyttää myös logistiikka- ja jakeluyrityksiä, jotka palvelevat alueellista tuotantoa.
- Puolustusteollisuus ja kriittiset komponentit: Valtiot investoivat kotimaiseen puolustusteollisuuteen ja kriittisten materiaalien tuotantoon. Esimerkkinä Yhdysvaltojen CHIPS Act, jolla tuetaan kotimaista puolijohdeteollisuutta, tai EU:n strategiatarpeet litiumille ja akkuvalmistukselle. Tällaiset toimet luovat pitkäaikaisia tilaajia ja vakaata kassavirtaa tietyille toimijoille.
- Automaation ja robotiikan yritykset: Kun tuotanto siirtyy lähemmäs loppumarkkinaa, investoinnit automaatioon kasvavat. Robotiikka ja koneoppiminen auttavat pitämään kustannukset kurissa. Tämä avaa mahdollisuuksia yrityksille, jotka valmistavat teollisuusrobotiikkaa, ohjausjärjestelmiä ja koneoppimisen alustoja.
- Energia- ja materiaaliteknologia sekä kiertotalous: Deglobalisaation ja ilmastopolitiikan risteyskohdassa ovat energiateknologiat — esimerkiksi uusiutuvan energian komponentit, akkuteknologia ja kierrätys. Euroopassa strategiset investoinnit akkuketjuun, metallien jalostukseen ja uusiutuvaan energiaan ovat esimerkkejä toimialoista, joilla kotimaisuus korostuu.
- Logistiikka- ja infrastruktuuri-investoinnit: Varastotilojen, jakelukeskusten ja sisämaan kuljetusreitien kysyntä voi kasvaa, kun yritykset haluavat hajauttaa varastoja ja lyhentää toimitusaikoja.
Konkreettinen esimerkki: puolijohdepula 2020–2022 näkyi autojen tuotannon hidastumisena. Samaan aikaan hallitukset ilmoittivat tuen lisäämisestä kotimaiselle piirivalmistukselle — tämä loi kysyntää sekä puhdaslistan puolijohdevalmistajille että teollisuusautomaation toimittajille.
Häviäjät: ketkä kärsivät kauppasodissa?
Deglobalisaatio ei ole neutraali — se luo myös selkeitä häviäjiä.
- Matalan kustannuksen vientivetoiset teollisuudet: Yritykset, jotka ovat kilpailleet lähinnä työvoimakustannuksilla, voivat menettää etulyöntinsä, kun tuotanto siirtyy lähemmäs loppumarkkinaa. Tämä näkyy erityisesti tekstiili- ja perusvalmistusaloilla.
- Globaalit jättiyritykset, jotka ovat erittäin riippuvaisia pitkistä toimitusketjuista: Yritykset, joiden liiketoimintamalli perustuu maailmanlaajuiseen optimointiin (esim. yksi suuri varasto ja globaalit hankinnat), kohtaavat kasvaneita riskejä ja kuluja.
- Halvat tuontitavarat ja toimijat, jotka pyrkivät kilpailuttamaan ainoastaan hinnalla: Kuluttajatuotteet, joiden kannattavuus perustuu edullisiin tuontihintoihin, voivat menettää kilpailukykyään, kun tullit ja logistiikkakustannukset kasvavat.
- Tietyt emergentit vientimarkkinat: Jos globalisaatiokehitys pysähtyy, kasvuyritykset, jotka ovat laskeutuneet pitkälle riippuvaisiksi kansainvälisistä toimitusketjuista, saattavat kohdata investointien vähenemistä ja rahoituksen kallistumista.
Esimerkki: jos vaatevalmistaja on siirtänyt tuotannon kokonaan tiettyyn maahan, ja tullit tai poliittiset jännitteet vaikeuttavat vientiä, yrityksen kilpailukyky romahtaa nopeasti.
Miten sijoittaja voi reagoida: konkreettisia strategioita
Deglobalisaatio tarjoaa sijoittajalle sekä riskejä että mahdollisuuksia. Alla konkreettisia ja käytännöllisiä toimintatapoja suomalaiselle sijoittajalle.
- Arvioi altistuksesi toimitusketjuille: Tutki salkkusi yhtiöiden toimitusketjujen hajautusta. Yritys, jolla on monta toimittajaa eri maissa, on yleensä resilientimpi kuin yksi-toimittajamalli. Huomioi myös, onko yhtiön liiketoiminta riippuvainen kriittisistä komponenteista, kuten puolijohteista tai tietyn maan raaka-aineista.
- Harkitse temaattisia sijoituksia: ETF:t ja temaattiset rahastot, jotka keskittyvät esimerkiksi puolijohteisiin, uusiutuvaan energiaan, robotiikkaan tai kyberturvallisuuteen, voivat hyötyä deglobalisaation trendeistä. Esimerkiksi puolijohde-ETF voi hyötyä CHIPS-tyyppisistä investoinneista.
- Ota raaka-ainealtistus harkiten: Deglobalisaatio voi lisätä kysyntää tietyille metalleille ja mineraaleille (kupari, nikkeli, litium, vanadiini). Kommoditeetti-ETF:t tai yhtiöt, jotka kaivavat ja jalostavat näitä metalleja, voivat nousta kysynnässä.
- Kiinnitä huomiota inflaatioriskeihin ja korkoherkkyyteen: Lyhyellä aikavälillä toimitusketjun kalleus ja protektionismi voivat nostaa hintoja. Hajauta korkoinstrumenteilla ja reaalivaroilla (kiinteistöt, infrastruktuuri), jos inflaatio yhdessä tarjontariskien kanssa nousee.
- Valitse robustit, kassavirtaa tuottavat yritykset: Yritykset, joilla on vahva tase ja kykenevät siirtämään kustannuksia asiakkaalle, kestävät paremmin hetkellisiä kauppasotia. Esimerkiksi infrastruktuuri- ja palveluyritykset, joilla on pitkät sopimukset, voivat olla hyviä suojaajia.
- Hyödynnä valuuttasuojausta: Jos hajautat salkun globaaleihin kohteisiin, huomioi valuuttariskit. De-globalisaation seurauksena valuuttojen korrelaatiot voivat muuttua nopeasti.
- Pidä silmällä politiikkaa: Valtion tukipaketit, tullipolitiikka ja investointituki vaikuttavat suoraan tiettyihin toimialoihin. Ole valmis muuttamaan painotuksia, kun hallitukset julkaisevat uutta teollisuuspolitiikkaa.
- Paikallinen realisointi: Suomessa kannattaa tarkastella kotimaisia toimialoja, jotka hyötyvät lähellä tuotannosta — esimerkiksi energia, metsä, kierrätys ja teollisuusrobotiikka. Kotimaiset yhtiöt voivat tarjota vakaata tulovirtaa, ja verotukselliset edut (esim. osakesäästötili) kannattaa hyödyntää.
Konkreettinen sijoitusesimerkki (ei sijoitussuositus): Jos uskot puolijohdeteollisuuden kotouttamiseen, voit hajauttaa sijoituksiasi ostamalla globaaleja puolijohde-ETF:iä, pieniä komponenttivalmistajia sekä yrityksiä, jotka toimittavat teollisuusautomaatiota ja puhdastilatekniikkaa. Tämä kattaisi sekä tuotannon kasvun että investointien tukijalan.
Riskejä ja sudenkuoppia
Deglobalisaatioon sijoittamisessa on havaittava useita riskejä:
- Liiallinen poliittinen herkkäys: Monet toimet ovat poliittisia. Investointi, joka perustuu hallituksen tukeen, voi järkkyä poliittisen muutoksen myötä.
- Ylikorjaus: Yritykset ylireagoivat usein lyhytaikaisesti. Esimerkiksi nopea reshoring-buumi voi johtaa ylikapasiteettiin ja alentuneisiin marginaaleihin.
- Korkeat investointikustannukset: Paikallisen tuotannon rakentaminen on kallista. Jos kuluerät kasvavat liikaa, tuotteiden loppuhinta nousee ja kysyntä voi laskea.
- Pitkä siirtymäaika: Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. De-globalisaatio on pitkäaikainen trendi; ajoituksen merkitys korostuu.
Siksi sijoitusten skaalaus ja riskienhallinta ovat tärkeitä. Hajauta, käytä stop-loss-tyyppisiä mekanismeja ja seuraa makroindikaattoreita (kuten tullit, shipping container index, CAPEX-taso).
Mitä seurata nyt — tärkeät indikaattorit
Seuraavat mittarit kertovat, mihin suuntaan de-globalisaatio etenee ja miten sijoituksia kannattaa säätää:
- Kauppataseet ja tullipäätökset: Uudet tariffit tai kauppasopimukset muuttavat nopeasti kilpailuasetelmia.
- Yritysten CAPEX ja investointivauhti: Kasvavat kotimaiset investoinnit kertovat siirtymästä.
- Logistiikkakulut ja merirahtihinnat: Pitkäaikainen nousu viittaa toimitusketjuongelmiin.
- Poliittiset aloitteet (CHIPS, EU-strategiat, CBAM): Ne muuttavat toimialojen pitkän aikavälin kannattavuutta.
- Työn kustannukset ja automaation käyttöönotto: Investoinnit automaatioon vähentävät työvoimakustannusten merkitystä.
Seuraamalla näitä indikaattoreita sijoittaja voi reagoida ajoissa ja välttää yllätyksiä.
Lopuksi — käytännön vinkkejä suomalaiselle sijoittajalle:
- Pidä salkku hajautettuna alueellisesti ja sektorikohtaisesti.
- Hyödynnä ETF:iä, jos et halua valita yksittäisiä osakkeita, mutta haluat altistua teemoille kuten puolijohteet, robotiikka tai uusiutuva energia.
- Pidä käteistä tai likvidejä korkosijoituksia markkinan korjausliikkeitä varten.
- Seuraa kotimaisia toimialoja, jotka hyötyvät lähemmin tuotannosta (energia, metalli, metsäteollisuus, kierrätys, teollisuusautomaation yritykset).
- Opi poliittisesta järjestelmästä ja sen vaikutuksista: EU:n päätökset ja Suomen teollisuuspolitiikka vaikuttavat suoraan kotimaisiin sijoituksiin.
Deglobalisaatio on mahdollisuus kilpailukyvylle ja jälleenrakentamiselle. Se muuttaa investointien maisemaa, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden niille, jotka ymmärtävät trendin logiikan ja osaavat sijoittaa siihen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.
Lähteet:
https://www.mckinsey.com/featured-insights/americas/what-globalization-looks-like-after-covid-19
https://www.imf.org
https://www.oecd.org
https://www.wto.org
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_3131
https://www.suomenpankki.fi
https://www.stat.fi